Tanaan on Sarilta ja Paulalta mennyt puoli paivaa matkasekkeja vaihtaessa. Ensin menimme paikalliseen pankkiin, jossa kerroimme vartijalle haluavamme vaihtaa sekkeja ja rahaa. Ok, numerolappu kateen ja odottamaan. Odotimme tunnin-puolitoista, pankki ehti sulkea jo ovensakin eika vartija paastanyt uusia asiakkaita sisaan. Ja me vain odotimme. Olimme lopulta melkein viimeiset asiakkaat pankissa, kun vihdoin paasimme palvelutiskille. "Ei, taalla ei vaihdeta matkasekkeja eika rahaa. Teidan pitaa menna lentokentalla olevaan pankkiin."
Ei siina sitten mitaan. "Simon" lahti oppaaksi ja menimme pikkubussilla lentokentalle vain huomataksemme, etta sekin pankki oli kiinni. Siina vaiheessa alkoi meita suomalaisia jo hieman harmittamaan. Takaisin Santhiaban pankille ja nostamaan siella olevasta automaatista rahaa. Onneksi Sarilla oli pankkikortti mukana =).
Tallaista on tama senegalilainen elamanmeno: mitaan ei voi tietaa varmasti , kaikkea voi tapahtua ja asiat tapahtuu, kun tapahtuu. Itsekin olemme jo alkaneet afrikkalaistua: pikkuasioista ei jaksa enaa stressata ja toteamme vain tyynesti "Huomenna sitten". Diina Baax.¤
Iltapaivalla Eikka muutti Soleymanin luokse ja siivosimme asuntomme perusteellisesti, silla tanaan saapuvat loput matkalaiset. Ritva, HKeijo, Aino, Milla, Jaana ja Monica saapuvat iltakoneella, ja olemme laittaneet patjoja ja mokiittoverkkoja valmiiksi heita varten. Olemmekin odottaneet heita jo kovasti...
Myos hyllyjen rakentamista on tanaan taas jatkettu.
¤ Kylla se siita.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti